 |
| olisihan sen voinut rasvatakin ensin.. |
Mulla on pieni dilemma. Probleema. Yllättäen taas kriisi itseni kanssa :D
Mun tatuointi-rakkaus on nyt vähän kadonnut.
Oon pari päivää selaillut mm. weheartit-sivustoa sekä koneelta ”tattoo insp” – kansiotani innostuksen toivossa, mutta se tuntuu olevan nyt ihan kadonnut. Mulla on suht isoon kuvaan varattu aika marraskuun lopussa ja oon nyt kahden vaiheilla – peruako vai ei?
Tällä hetkellä rahanmenoa on ollut ja ennen kaikkea on tulossa niin monien satojen eurojen edestä (kiitos mm. autoni), että en tiedä repeääkö budjetti enää n.600e kuvaan. Lisäksi mua ei jotenkin.. huvita (did I just say that out loud..?). Ei liikauta suuntaan eikä toiseen?
Ehkä tässä ei oo kiire, ehkä tässä vielä ehtii? Miettiä.. tai ottaa se kuva myöhemmin. Ensi vuonna.
kuvat weheartit
Uusia tatuointi-ideoita pyörii päässäni jatkuvasti. Tatuointi-ohjelmien katsominen on vielä sitä viimeisintä itsensä kidutusta, mäki haluun!! Olen jo vuosia miettinyt, että ottaisin itselleni samanlaisen punaisen ruusun kuvan kuin isälläni. Isäni asuu toisella paikkakunnalla ja näemme aika harvoin, täten tatuoinnin muodossa isä olisi aina ”mukanani”.
(Tässä kohtaa mä kuulostan ihan niiltä amerikkalaisilta, joita tatskaohjelmissa on asiakkaina.. ”mun isoäiti kuoli vuosi sitten niin tää kukkatatuointi muistuttaa mua aina hänestä… mun isä kuoli viisi vuotta sitten ja rakasti ruokaa, siksi tämä hampurilaisen kuva…”)
:D
Viime keväänä päätin sitten lopullisesti, että nyt haluan sen kuvan. Olin kerran Tampereella ja päätin, että käynpä nyt varaamassa ajan, niin se on sitten ”siellä joskus syksyllä” valmiina varattuna. Kävikin munkkien munkki ja sain ajan viikon päähän! Jukolauti. Alkuperäisenä tarkoituksenani oli käydä valokuvaamassa isäni tatuointi (tehty muuten vuoden -86 teinoilla Kööpenhaminassa hämärissä olosuhteissa.. Isä pyörtyi niin monta kertaa, että jäi äidiltä oma tatska ottamatta) ja ottaa siitä suora kopio. No, kiire yllätti joten etsin netistä mahdollisimman vastaavan ruusun kuvan ja tulostin sen. Lisäksi nämä ideat tietty aina lähtee vähän käsistä, joten lopulliseen kuvaan tuli myös tekstiä sekä siitä tuli melkein tuplasti isompi kuin piti.. :P
Meinasin muuten ottaa kuvaan ensin vain ”DAD” – tekstin, mutta mamma olisi varmasti loukkaantunut, niin kuvaan tuli myös ”MOM”. Ja parempi näin, it’s perfect :)
Ja tosiaan toi työn jälki, morjes! Olen edelleen mielettömän onnellinen, että tekijäkseni päätyi Riku, jumankekka se mies osaa tehdä upeita, tarkkoja ja ennen kaikkea laadukkaita kuvia. Riku teki myös viimeisimmän kuvani ja saa jatkossakin toimia ihoni koristajana :)
Seuraava tatuointiprojektini oli oikean käsivarren half sleeven tekeminen. Kädessähän oli jo entuudestaan lohikäärme ja tähti, mutta se alkoi näyttämään hiukan orvolta. Lisäksi olen aina unelmoinut isoista ja näyttävistä tatuoinneista sekä rakastanut tatuoituja käsivarsia. Haaveena oli joskus molempien tai toisen käsivarren peittäminen kokonaan, mutta toistaiseksi olen luopunut siitä ideasta ja olen erittäin tyytyväinen ”puolihihoihini”.
Kuvan teki sama jannu Huittisissa, joka on tehnyt vasemman käsivarren kukkakuvanikin. Tälläkin kertaa teimme kukkasia, jotka hän suunnitteli itse sekä sijoitteli käsivarteeni oman näkymyksensä mukaan. Lisäksi halusin käteen paljon mustaa ja lamee – kuvioita. Olkapäähän tuli myös ”savua / pilviä”.
Periaatteessa tykkään tatuoinnistani, mutta nyt pari kertaa käydessäni kunnon ammattilaisella (Riku @ Putka Tattoo, Tampere) mua on alkanut kiusaamaan tämän tatuoinnin mustien kohtien huono jälki :/ Kättä on jo kertaalleen paranneltu (alkuperäisen tekijän toimesta), joten en millään jaksaisi enää kolmatta kertaa samaa rumbaa. Kun kerrankin on varattu tatska-aika ja sinne pääsee, sitä himoitsee ilman muuta uutta kuvaa eikä haluaisi tuhlata aikaa (ja rahaa) vanhan kuvan korjailuun! Ehkä siis vain elän tämän asian kanssa :)
Kuva on ensimmäisen kerran tehty muistaakseni tammikuussa 2010 ja reilua vuotta myöhemmin paranneltu (huhtikuu 2011).
Kosmemurut 