Miten tässä näin kävi?

Katselin meikkikaappini kynäpurkkia äsken.

Hetkinen, miten tässä näin kävi? Missä välissä tämä on tapahtunut?

Suoraan sanottuna yllätyin MACin huultenrajauskynieni määrästä. En tajunnutkaan, että omistan näin monta sävyä :D

Candy Yum-Yum’in olen ostanut, jotta mun ei tarvitsisi ostaa ko. huulipunaa – tiedän, että noin neonpinkille (punalle) mulla olisi harvoin käyttöä. Silti en ole tätä kynääkään tainnut käyttää kuin kerran. Boldly Bare on ensimmäinen MAC Lip Pencilini, ostin sen muutamia vuosia sitten Turun tiskiltä, kun Tampereella ei vielä ollut omaa tiskiä. Tämä on näistä kynistä eniten käytetty, mutta tosi harvoin tämä silti päätyy oikeasti käyttöön. En juurikaan rajaile huuliani, kun käytän nudeja huulimeikkejä. Chic Trick’in olen ostanut Impassioned-punan korvaajaksi. Silti olen ostanut kyseisen punankin hiljattain. (Ja kun käytän sitä, en rajaa huuliani :B)

Vino-kynä on Rebel-punalle, Magenta taas Flat Out Fabulous’ille. Nightmoth’in olen ostanut silmänrajauskynäksi, kun näin yhden makean (sillä toteutetun) meikin Instassa. Olen tätä muutamaan otteeseen käyttänyt, sekä silmissä että huulilla. Stone oli himotusostos silloin, kun minulla oli sininen tukka ja diggasin oudommista meikkiväreistä. Totesin Stone’n loppujen lopuksi liian harmaanruskeaksi  (noh, mitä se onkin!) itselleni. Heroine’n ostin aikanaan myös korvaamaan itse Heroine-punan, mutta olen mä senkin myöhemmin ostanut :D Ja tykkään!

No excuses. Näitä vaan kun muistaisi useammin käyttääkin.

Lumenen syksylook

Lumene on ollut viime aikoina paljon tapetilla, pääasiassa suuren uuden lanseerauksensa myötä. Uudet Lumene-tuotteet näyttävätkin ihanilta enkä malta odottaa niiden kokeilemista! Ostoslistalla on ainakin kauan kaivattu misellivesi.

Sitä ennen merkki tietysti lanseerasi taas uusia sävyjä syksyksi ja sainkin kivan paketin, josta löytyi ihania kynsilakkasävyjä sekä pari uutta True Passion-huulipunaa.

Kynsilakkoihin tuli kaksi aika läpikuultavaa nudea: 34 Jäähuntu (vasemmalla) ja 36 Kanervia (oikealla). Eniten mua ihastuttivat harmaat 37 Silokallio (vaaleampi oikealla) ja 35 Usvaniitty (tummempi keskellä). Varsinkin Usvaniitty on aivan mieletön! Tosi kaunis violetin ja harmaan sekoitus, ihan täydellinen syksyyn..!

Kynsilakkoihin tuli myös Matt Top Coat eli mattapinnan antava päällyslakka. ”Harmikseni” tämä on ainut, joka näistä jää pysyvään valikoimaan. Sanon harmikseni, koska en henkilökohtaisesti tykkää mattapintaisista kynsistä. Siksi tällainen on minulle vähän turha tuote (olla markkinoilla). Mutta varmasti tällekin on ostajansa :)

True Passion-huulipuniin tuli kaksi uutta sävyä: ylimmäisenä oleva 7 Kauneus ja sen alapuolella oleva 8 Vanamo. Vanamo onkin näkynyt paljon somessa ja se onkin tosi kaunis, vähän tummahko nude. Tämän hetken trendisävyjä selkeästi. Syksyyn lookiin kuuluvat myös aiemmin ilmestyneet sävyt: ehkäpä yksi sarjan suosituin eli tumma vamppipuna 2 Varjojen tanssi ja mun yksi lempparinudeni, 1 Valon leikki. Nämä ilmestyivät alun perin viime vuoden syksyllä, kun True Passionit lanseerattiin.

True Passion-punissa on hyvä koostumus ja kesto. Näitä on myös helppo käyttää ilman rajauskynää, jos haluaa. Varsinkin vaaleat sävyt toimivat oivasti yksinäänkin. Tuo nude, 1 Valon leikki, on sellainen sävy jota suosittelen kaikille. Aivan täydellinen nude! Toimii kevyen meikin kanssa ja ihan täydellisesti tumman smokey-meikin parina. Sellainen nudesävy, jota ilman en voisi olla :)

Tuotteet on saatu blogin kautta.

Syksyn paras kasvispiirakka: punajuurikranssi

Kirjoittelin teille hiljattain omenavoista, jonka resepti on uusimmasta Glorian ruoka & viini – lehdestä. Kyseisessä vegenumerossa oli paljon ihania reseptejä, joista seuraavaksi tein maailman parhaan kasvispiirakan eli punajuurikranssin. Tämä oli tai-vaal-lis-ta! Kannattaa käydä äkkiä nappaamassa tuo lehti kotiin vielä kun sitä saa, uusi numero ilmestyy 6.10.!

PUNAJUURIKRANSSI (Glorian ruoka & viini 6/2016, s. 39)

Jogurtti-voitaikina:

4 dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
2 dl turkkilaista jogurttia
75 g voita

Täytteet:

5-6 keskikokoista punajuurta
oliiviöljyä
suolaa
tuoretta tai kuivattua timjamia
kuivattua oreganoa
2 punasipulia
3 dl baby/salaattipinaattia
170 g Aurajuustoa (koko pala)
120 g smetanaa

Lisäksi:

kanamunaa voiteluun
(unikonsiemeniä)

Paahda ensin punajuuret. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Pese punajuuret ja kuori ne halutessasi – itse en koskaan jaksa. Viipaloi punajuuret leivinpaperin päälle uunipellille ja valuta päälle öljy. Ripottele mausteeksi suolaa ja halutessasi timjamia ja oreganoa. Jälkimmäinen on aika kiva maku yhdistettynä punajuureen, mutta yleensä menen pelkällä suolalla :) Paahda uunissa noin 25 minuuttia, kunnes punajuuret ovat juuri ja juuri kypsiä – napakoita, sanoisin :)

Tee sitten jogurtti-voitaikina. Se on tosi helppo ja nopea tehdä ja lisäksi todella hyvänmakuinen! En ole tällaista ennen tehnyt, mutta tämä jää varmasti vakkarikseni tulevaisuudessa, kun leivon suolaisia piiraita tai pasteijoita. Taikina valmistetaan mittaamalla jauhot ja suola kulhoon. Sen jälkeen siihen lisätään jogurtti ja pehmeä voi. Sekoita tasaiseksi, kääri kelmuun ja laita jääkaappiin noin puoleksi tunniksi.

Kuori ja viipaloi sillä välin punasipulit ohuiksi renkaiksi. Huuhdo ja valuta pinaatti.

Sekoita murennettu Aurajuusto ja smetana keskenään (ah, niin hyvää!)

Kauli taikina jauhotetulla alustalla halkaisijaltaan noin 35cm pyöreäksi levyksi. Siisti reunat taikinapyörällä tai pizzaleikkurilla. Nosta leivinpaperin päälle uunipellille. Itse kaulin taikinan jo valmiiksi leivinpaperin päälle, jolloin se on helppo siirtää pellille.

Leikka levyn keskelle neljä ristikkäistä viiltoa (ylhäällä oleva kuva). Levitä sinihomejuustotahna levyn ulkoreunalle. Asettele tahnan päälle lomittain paahdettuja punajuuria, punasipulia ja pinaattia.

Kun täytteet kiertävät koko levyn ympäri, käännä keskelle jääneet kolmion muotoiset siivekkeet täytteiden päälle (ylhäällä kuvassa). Nipistele kiinni reunaan.

Voitele taikinakohdat kananmunalla ja ripottele halutessasi päälle unikonsiemeniä (itselläni ei ollut).

Paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa keskitasolla noin 25 minuuttia, kunnes piirakka ruskistuu pinnastaan ja vaikuttaa myös pohjastaan kypsältä.

Leikkaa paloiksi ja koita olla ahmimatta kerralla kaikkea ;P Vaikeaa!

Meikkaajan pikku apuri

Ostin Rimmelin Just Let It Go… – silmämeikinpoistoaineen joskus, kun halusin kokeilla jotain uutta. Yleensä käytän aina Lumenen kaksifaasista, vedenkestävälle silmämeikille tarkoitettua poistoainetta. Koska se on kaksifaasinen, se jättää hieman öljyisen pinnan iholle (mutta poistaa meikit supernopeaan!). Tämä Rimmelin versio ei ole ja syy selvisi siihen eka kokeilun jälkeen: tämä on aikas alkoholipitoinen. Tuntuu siis kuivattavan silmänympärysihoa eikä tämän poistotehokaan (koko silmämeikille) kovin kehuttava ole. Paitsi…

Olen käyttänyt tätä meikatessa apurina! Esimerkiksi viistopäisen (synteettisen) siveltimen ja tämän avulla on todella helppo skarpata siipirajaukset viivatarkoiksi ja siivota pikkusotkut pois. Koska tästä ei jää öljyisyyttä iholle ja tämä kuivuukin iholla yllättävän nopeasti, on tämä ollut parhaana apurina meikkaustouhuissa! Silmä- tai pohjameikki ei juurikaan kärsi ja kuivuttuaan tämän päälle on taas helppo meikata – kuvittelepa vaikka öljyisen kohdan päälle levittää luomiväriä, juuei..

Ei siis sittenkään hutiostos! Hintaa tällä on muistaakseni jotain kuuden euron hujakoilla, joten siinäkään mielessä ei tuota tappiota. Olen omistanut tämän jo aika kauan ja viime viikonloppuna kokeilin tätä muistinvirkistykseksi iltapesulla – ei siihen hommaan jatkoon edelleenkään! :D

Real Techniques – meikkisieni

Olen täällä blogissakin monesti maininnut MACin Studio Fix Powder-meikkipuuterin. Se on ehdoton luottotuotteeni ja HG-meikkipohjani. Käytän sitä noin 80%:sti meikatessani, mutta joskus on kiva vähän vaihdella ja kokeilla pitkästä aikaa niitä kaapista löytyviä nestemäisiä meikkivoiteita.

En muista koska olisin viimeksi ostanut nestemäisen meikkipohjan. Eikun annas kun sanon – viime marraskuussa! Silloin ostin Lorkun Nude Magique Cushion-tyynymeikkivoiteen. Blogin mukaan olen ostanut MACin meikkivoiteen melkein tasan vuotta aikaisemmin, marraskuussa 2015. Sen jälkeen taisin viime vuoden kesällä saada Lumenelta Nude Perfection Glow’n. Eli kovin usein en meikkivoidetiskeillä vieraile :D Käytän niitä, mitä jo omistan.

Olen heittänyt Beauty Blenderini jo aikoja sitten roskiin (en saanut sitä enää kunnolla puhtaaksi) ja kaipailin uutta vastaavaa. Halusin tällä kertaa kokeilla Real Techniquesin Miracle Complexion Sponge-sientä. Löysinkin niitä ilokseni Sokokselta tuplapakkauksessa kaksi melkein yhden hinnalla! Tämä tuplapakkaus maksoi tarjouksessa 11,90€ (norm. 14,90€), kun monessa paikassa yksi sieni maksaa normaalisti noin 10-11€.

Sientä on kovasti kehuttu muotonsa puolesta. Tätä voidaan käyttää kosteana (kuten Beauty Blenderiakin) tai kuivana, jos halutaan enemmän peittoa. Mä rakastuin sienen pehmeään ja hyvin kimmoisaan rakenteeseen sekä tuohon tylppään reunaan. Sillä saa meikkivoiteen todella nopeasti levitettyä kasvoille..! Sieni tuntuu muutenkin tosi mukavalta ihoa vasten (olen käyttänyt sitä vallan kosteana) ja on kyllä miellyttävä käyttää. Kapenevalla kärjellä voi taputella näppärästi peitevoiteen silmien alle, mutta onnistuu se tuolla tylpälläkin reunalla. Erittäin hyvä ostos tämä Sponge! Vielä en ole kokeillut irtopuuterin käyttöä kostella meikkisienellä, mutta ajatuksissa se on. Se tuntuu olevan nyt yksi tämän hetken kuumista meikkitrendeistä, jota ”kaikki” näkyvät tekevän, varsinkin YouTuben puolella. Lopputuloksena (silmänalusten) ihon pitäisi näyttää täydellisen airbrushatulta.

Oletko sinä kokeillut tuota tekniikkaa? Beauty Blender vai Real Techniquesin sieni?

Syksyn herkku: omenavoi

Glorian ruoka & viini on mun ihan ehdoton lempilehteni, hands down. Uuden numeron tulemista odotan kuin kuuta nousevaa ja sen päivän ilta on suorastaan pyhitetty lehden lukemiselle. Silloin suljetaan puhelimet ja linnoittaudutaan sohvalle :D

Viimeisin numero oli vege-aiheinen ja löysin sieltä taas monta reseptiä, jotka menevät kokeiluun. Yksi niistä oli taivaalliselta kuulostava omenavoi. Okei, sanana omenavoi tuo jotenkin ällön fiiliksen, ihan kuin joutuisi syömään pehmeää voita ja kirpakoita omenia yhdessä, mutta oikeasti tämä ehkä enemmänkin mausteinen omenasose on mielettömän herkullista :) Ja helppo valmistaa! Lehden ohjeessa soseessa oli myös lakritsijauhetta, mutta mä en sitä halunnut joten jätin sen pois. Kopioin ohjeen kuitenkin suoraan tähän alle, joten laitan tuon lakritsin sulkuihin.

OMENAVOI (Glorian ruoka & viini, 6/2016)

n. 1 litra

50 min – 4 t

½ l kuivaa omenasiideriä

1 kg omenia

2 dl fariinisokeria

(1½ tl lakritsijauhetta, esim. Urtekram)

½ tl jauhettua neilikkaa

½ tl kanelia

½ tl maustepippuria

1. Kaada siideri uuninkestävään teräskattilaan tai emalipataan ja keitä ilman kantta noin 5 minuuttia, jolloin siitä jää jäljelle noin puolet. Kuori sillä välin omenat, poista kota ja kuutioi hedelmät. Lisää kuutiot siideriin ja keitä keskilämmöllä välillä sekoittaen noin 15 min.
2. Lisää fariinisokeri. Soseuta omenat liemineen sauvasekoittimella.
3. Lisää mausteet soseeseen. Keitä miedolla lämmöllä, kannella peitettynä ja välillä sekoittaen vähintään 20min. Sose kiehuu kuplien, joten sekoita varoen. //Tässä kehoitan todellakin olemaan varovainen ja lähestymään kattilaa varoen, kuuma sosemassa kuplii yllättävän vihaisesti ja kuumaa sosetta voi lentää korkeallekin kattilasta. Itselläni on kaksi mukavaa arpea rintakehässä muistona bataattisosekeitosta, jota lensi kattilasta suoraan iholleni tuossa kesällä. Tulikuuma sosemassa paljaalla iholla – ei kiva.
4. Voit purkittaa soseen heti, mutta jos haluat tehdä omenavoin perinteiseen tapaan, jatka kypsentämistä 120-asteisessa uunissa ilman kantta 2-3 tuntia, kunnes omenavoi on tummaa ja paksua. Sekoita 30min välein. Parhaiten tässä vaiheessa toimii laakea uunivuoka.
5. Purkita kuuma omenavoi, sulje purkit ja anna jäähtyä huoneenlämmössä. Säilytä kylmässä. //Muistathan pestä ja desinfioida purkit etukäteen! :) Itse liotin niitä ensin tiskivedessä, pesin ne, huuhtelin ja lopuksi keitin isossa kattilassa noin 5 minuutin ajan. Lopuksi annoin niiden kuivua puhtaan pyyhkeen päällä.

Omenavoi oli tosi helppo tehdä ja kotiin leviävä tuoksu oli huumaava <3 Rakastan omenaa, kanelia, mausteita ja tummaa sokeria, joten veikkaanpa, että nämä purkit eivät kauaa jääkaapissa seiso (ohjeesta tuli kaksi ½ litran purkkia, jotka jätin vähän vajaiksi). Aion käyttää omenavoita ainakin (tuore)puuron ja paahtoleivän parina, Weetabixin kanssa, lettujen & pannareiden päällä… ties mihin muuhun sitä keksii yhdistää. Luulen, että tulen kiittämään itseäni vielä monena aamuna, että tein tätä..! ^_^

Heräsikö kiinnostus omppukeitteilyyn?