Tattoo story pt. 7

Uusia tatuointi-ideoita pyörii päässäni jatkuvasti. Tatuointi-ohjelmien katsominen on vielä sitä viimeisintä itsensä kidutusta, mäki haluun!! Olen jo vuosia miettinyt, että ottaisin itselleni samanlaisen punaisen ruusun kuvan kuin isälläni. Isäni asuu toisella paikkakunnalla ja näemme aika harvoin, täten tatuoinnin muodossa isä olisi aina ”mukanani”.

(Tässä kohtaa mä kuulostan ihan niiltä amerikkalaisilta, joita tatskaohjelmissa on asiakkaina.. ”mun isoäiti kuoli vuosi sitten niin tää kukkatatuointi muistuttaa mua aina hänestä… mun isä kuoli viisi vuotta sitten ja rakasti ruokaa, siksi tämä hampurilaisen kuva…”)

:D

Viime keväänä päätin sitten lopullisesti, että nyt haluan sen kuvan. Olin kerran Tampereella ja päätin, että käynpä nyt varaamassa ajan, niin se on sitten ”siellä joskus syksyllä” valmiina varattuna. Kävikin munkkien munkki ja sain ajan viikon päähän! Jukolauti. Alkuperäisenä tarkoituksenani oli käydä valokuvaamassa isäni tatuointi (tehty muuten vuoden -86 teinoilla Kööpenhaminassa hämärissä olosuhteissa.. Isä pyörtyi niin monta kertaa, että jäi äidiltä oma tatska ottamatta) ja ottaa siitä suora kopio. No, kiire yllätti joten etsin netistä mahdollisimman vastaavan ruusun kuvan ja tulostin sen. Lisäksi nämä ideat tietty aina lähtee vähän käsistä, joten lopulliseen kuvaan tuli myös tekstiä sekä siitä tuli melkein tuplasti isompi kuin piti.. :P

Meinasin muuten ottaa kuvaan ensin vain ”DAD” – tekstin, mutta mamma olisi varmasti loukkaantunut, niin kuvaan tuli myös ”MOM”. Ja parempi näin, it’s perfect :)

Ja tosiaan toi työn jälki, morjes! Olen edelleen mielettömän onnellinen, että tekijäkseni päätyi Riku, jumankekka se mies osaa tehdä upeita, tarkkoja ja ennen kaikkea laadukkaita kuvia. Riku teki myös viimeisimmän kuvani ja saa jatkossakin toimia ihoni koristajana :)

Advertisement